Dyrare utrikestransporter och bristen på tillgången till komponenter blev ett allmänt diskussionsämne i våras. Även många företag som är verksamma på den inhemska marknaden har fått uppleva hur beroende vi är av den internationella handeln.
Pohjanmaan kauppakamarialueella kansainvälisesti toimivien yritysten osuus on suuri, ja komponenttipula sekä kuljetusongelmat ovat myös pohjalaisyritysten arkipäivää.
Me kysyimme Keskuskauppakamarista EK:n kauppapolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista vastaavaksi johtajaksi syyskuussa siirtyneeltä Timo Vuorelta, miten tähän on tultu ja kuinka kauan tilanne säilyy näin epävakaisena.
Hänen mukaansa nykyiselle tilanteelle ei ole yhtä ainoaa selittäjää, vaan se on monen eri tekijän summa.
– Kansainvälisessä taloudessa, joka perustuu globaaleihin arvo- ja toimitusketjuihin, on ollut jo jonkin aikaa muutosta ilmasta. Siihen ovat syynä esimerkiksi geopoliittiset jännitteet, digitalisaatiokehitys ja nyt päälle vielä maailmanlaajuinen koronapandemia, Timo Vuori kertoo.
Bristen på containrar höjde transportpriserna
Sjöfarten spelar en nyckelroll i den internationella ekonomin, eftersom 95 procent av transporterna sker sjövägen. Eftersom coronapandemin ledde till att flera viktiga asiatiska hamnar stängde så blev sjöcontainrarna fast där.
– I Europa upphörde passagerartrafiken, men EU-länderna upprätthöll godstrafiken på den inre marknaden. Däremot fanns det många hamnar i till exempel Kina som inte tog emot några fartygsleveranser av rädsla för viruset, säger Timo Vuori.
När containrarna inte rörde på sig var det svårt för exportföretagen att skicka i väg sina produkter och för importföretagen blev det svårare att få tag på produkter. Bristen på containrar gav också upphov till ett nytt problem: då det blev brist på transportkapacitet så steg transportpriserna kraftigt. Vid årsskiftet hade containerpriset fyrdubblats jämfört med sommaren innan, och nu talas det redan om ett tiofaldigt pris jämfört med sommaren 2020.
Problemen med de internationella sjötransporterna ökade ytterligare då det enorma containerskeppet Ever Given fastnade i den livligt trafikerade Suezkanalen i mars.
Med tanke på den internationella sjötrafiken ligger Finland avsides. De stora fartygen går från Asien och USA till de stora hamnarna i Europa, och därför krävs det förbindelser för vidare transporter för varor både till och från Finland.
– Finland är starkt beroende av sjöfart och verksamheten i de europeiska huvudhamnarna. Om det inte finns containrar eller möjlighet till vidare frakt så är detta ett problem för Finland på grund av vårt avlägsna läge.
Brist på komponenter och reservdelar
Transportproblemen är inte den enda orsaken till bristen på komponenter på marknaden. Då coronapandemin bröt ut så stängdes flera produktionsanläggningar, vilket ledde till att tillverkningen av reservdelar och komponenter minskade.
Till och med inom den fria handeln så ökar protektionismen då det råder brist på varor. Inom detta område så är handelskriget mellan USA och Kina, vilket ökar spänningarna i den internationella handeln, ett kapitel för sig.
I det rådande läget har företag som är beroende av utrikeshandeln varit tvungna att fundera över sin logistikpolitik i ett nytt ljus.
– Automationen kan öppna upp nya möjligheter att återta produktionen, och alternativa transportrutter från Asien – till exempel genom att använda sig av de ryska järnvägsförbindelserna – kan underlätta situationen. För att öppna nya rutter behövs dock internationellt samarbete och samarbete mellan företag, och det finns ingen snabb lösning på det problemet, konstaterar Vuori.
Stora internationella företag som är verksamma inom Österbottens handelskammarområde underlättar också läget för små och medelstora företag i regionen, eftersom stora företag har en hel del att säga till om också globalt.
Vuori hoppas att en normalisering av marknaden åtminstone delvis avhjälper problemet med höga priser. Han tror också att bristen på komponenter underlättas en aning redan nästa vår men samtidigt påminner han om att man inte får lämna sina läxor ogjorda.
– I varje företag lönar det sig att fundera på vad som ska göras om samma situation upprepas.
I företagen på handelskammarområdet är problemen med tillgång och transporter i stor utsträckning samma som i andra delar av världen. Allt som händer ute i världen når alltid oss.
Osäkerheten i leveranstidtabellerna för komponenter, råvaror och reservdelar medför ändringar i produktionen och leveransen av egna produkter.
Toimitusvarmuus huolestuttaa
Koska polkupyöräbuumi alkoi jo ennen koronapandemiaa, polkupyöränosia valmistavassa pietarsaarelaisessa Herrmans Bike Components Oy:ssä oli ostettu komponentteja ja raaka-aineita viime kevääksi varastoon normaalia enemmän.
Yrityksen raaka-aineet tulevat pääosin Euroopasta, mutta elektroniikka ja muut komponentit tilataan Aasiasta. Hintojen nousu tuntuu aika lailla varsinkin, koska huonon saatavuuden takia on jouduttu ostamaan normaalia pienempiä eriä.
– Suurin haaste on, että saatamme saada lyhyellä varoitusajalla viestin, että tavara ei tulekaan sovittuun aikaan. Silloin on vaikea pitää toimitusaikoja asiakkaalle päin, sanoo Herrmansin toimitusjohtaja Dan Liljeqvist.
Myös liechtensteinilaiseen Kaiser-konserniin kuuluva Oy Eur-Mark Ab painiskelee toimitusaikojen pitävyyden kanssa. Uudessakaarlepyyssä viemäreiden puhdistukseen ja teollisuusjätteiden käsittelyyn tarkoitettuja ajoneuvoja valmistavan yrityksen komponenttien, esimerkiksi kuorma-auton alustojen, toimitusajat vaihtelevat kovasti.
– Joudumme koko ajan suunnittelemaan tuotantoa uudelleen ja on epävarmaa, millaisia toimitusaikoja voimme luvata asiakkaillemme, kertoo yrityksen varatoimitusjohtaja Kurt Vienonen.
Hän tietää, että kuorma-autojen valmistajilla on omat vaikeutensa komponenttien saamisessa. Sen takia esimerkiksi eräs toimittaja on luvannut pitää kiinni toimitusajoista, mutta toimittaa alustat ilman joitakin optioita, jotka toimitetaan jälkiasennuksena sitten, kun tavaraa taas on.
Ympäristö- ja energiateknologia-alalla toimiva Oilon Group Oy on kärsinyt komponenttipulasta ja toimitusten viivästymisestä. Teollisuuslämpöpumppuja valmistavalla Oilonin Kokkolan tehtaalla on vaikeuksia saada isoja pääkomponentteja, etenkin vaihtimia.
– Epätietoisuus toimitusajoista sekä lyhyellä varoitusajalla nousevat hinnat haastavat toimintaa. Olemme kuitenkin tähän asti pystyneet pitämään asiakkaille luvatut hinnat ja pääasiassa myös toimitusajat, toteaa Oilonin kehityspäällikkö Fredrik Olaussen.
Isojen lämpöpumppujen osuus Oilonin koko liikevaihdosta on vain noin 15 prosenttia, mutta tehtaan tuotanto on kasvanut jo useamman vuoden ajan.
– Meillä on parhaillaan laajennus menossa ja muutamme pian neljä kertaa nykyisen kokoisiin tiloihin. Tavoitteemme on myös nelinkertaistaa tuotantomme, Olaussen kertoo.
Toistaiseksi ilman lomautuksia
Vaikka monissa yrityksissä on jouduttu koronapandemian aikana laittamaan ovet säppiin joksikin aikaa, monet ovat selvinneet vaikeasta ajasta ilman lomautuksia tai irtisanomisia.
– Toiminta on pidetty koko ajan käynnissä, vaikka ei se ole yhtä tehokasta kuin se on normaalisti, Liljeqvist miettii.
Kaiser Eur-Markilla Uudenkaarlepyyn tehdas oli keväällä 2020 kiinni kaksi viikkoa, mutta silloinkaan ei tarvinnut lomauttaa ketään.
– Se hoidettiin käyttämällä lomia, saldovapaita ja pekkaspäiviä. Jos nyt tulee vastaava tilanne, toimimme samalla tavalla, Vienonen suunnittelee.
Myös uusia mahdollisuuksia
Komponenttien toimitusvaikeudet ovat tuoneet yrityksille myös mahdollisuuksia.
– Vaikka meilläkin on pulaa raaka-aineesta ja varaosien toimitusaika on moninkertaistunut, komponenttipula Euroopassa on avannut meille mahdollisuuden myydä uusia tuotteita eurooppalaisille toimijoille, toteaa Oy Primo Finland Ab:n toimitusjohtaja Jari Lehtimäki.
– USA:ssa halutaan tänä pandemia-aikana kasvattaa salaattia ilman, että sitä kosketetaan käsin. Se on kasvattanut kasvihuoneiden viljelykourujen menekkiä. Tosin konttien hinnannousu kasvattaa riskiä tämän bisneksen menettämiseen, hän jatkaa.
Monessa yrityksessä on myös kehitetty vaihtoehtoisia tapoja puuttuvien osien hankkimiseen. Ainakin Herrmansilla ja Primolla on pääkonttorissa etsitty urakalla uusia toimittajia ja osin myös onnistuttu siinä. Myös Oilonilla on käynnistetty tuotekehitysprojekteja sitä silmällä pitäen, että toimittajia jouduttaisiin vaihtamaan.
– Hyvää tässä ajassa on se, että olemme joutuneet oikeasti miettimään uudelleen, miten teemme asioita, miettii Liljeqvist.
Eur-Markilla on tällä hetkellä historiansa paras tilauskanta ja Vienonen tietää, että on tavaroiden saatavuus- ja kuljetusongelmia suurempiakin murheita.
– Pitkässä juoksussa pula työvoimasta on paljon komponenttipulaa suurempi uhka.
TEXT: JOHANNA HAVERI
BILDER: SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS
