Mikael Hallbäckin kolumni Vaasa Insiderissa: Liikenneverkkomme rapistuu – Tähän pitää saada muutos

Kolumni on alunperin julkaistu Vaasa Insiderissa tiistaina 8.11.2022

– Vientivetoinen alueemme suurine investointeineen on logistinen portti länteen

Lokakuun viimeisellä viikolla pohjalaismaakunnat olivat ensimmäistä kertaa kokoontuneet yhteiseen liikennepäivään Seinäjoelle. Ilahduttava määrä elinkeinoelämän vaikuttajia oli paikalla ja kaikille oli yhteistä huoli rahoituksen riittämättömyydestä. Tie- ja rautatieverkkomme rapistuu ja kärsimme jo kroonisesti alimitoitetusta rahoituksesta. Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta eikä tulevien vuosien rahoitusnäkymät riitä millään korjausvelan taittumiseen. Infran korjausvelka Suomessa on kasvanut jo lähes kolmeen miljardiin euroon.

Esimerkiksi tieliikenne tuottaa verottajalle yli 8 miljardia euroa vuosittain, mutta vain noin 15–20 prosenttia tästä palautuu tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Vastaava luku länsinaapurissa on reilut 50 prosenttia. Olisiko jo aika tehdä muutos? Teiden kunnolla on liikenneturvallisuuden lisäksi merkittävä̈ vaikutus polttoaineenkulutukseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin, eli liikenteen ilmastokuormaan. 12-vuotinen liikennejärjestelmä-suunnitelma on hyvä alku eikä sitä saa nyt tyriä rahoituksen puutteella. Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, vakautta ja ennustettavuutta rahoituksen suhteen.

Tieliikenteen yhtiöittäminen voisi olla yksi ratkaisu. Valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö voisi käyttää vahvaa tasettaan lainanottoon, mahdollistaen kannattavat investoinnit etupainotteisesti.

Miten käy pääväylien ulkopuolisen tieinfran? Alueellamme on paljon yrityksiä pääväylien ulkopuolella ja myös tavaravirtoja ja raaka-aineita liikkuu mittavasti ympäri maakuntiamme. Näistä yhteyksistä on huolehdittava. Valtion liikennerahoitus Pohjanmaalle per asukas on 15 vuoden otannalla huomattavan pieni ja kaikista maakunnista olemme vasta sijalla 15. Näin ei voi jatkua. Tässä onkin meillä vaikuttamisen paikka.

Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen takaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn. Erityisesti nyt, kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, on ulkomaankaupan varmuuden takaaminen ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava. Suomen täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen, ja puitteet täällä toimiville yrityksille on pidettävä kunnossa. Meidän tulisi myös pystyä houkuttelemaan uusia yrityksiä sijoittumaan alueellemme.

Yritysten tehdessä investointi- ja sijoittautumispäätöksiään, ovat logistiikka ja saavutettavauus ensimmäisten ajatusten joukossa. Mikäli meidän liikenneratkaisumme eivät ole kunnossa, on turha haikailla investointien perään. Alueellemme on tulossa laajamittaisia miljardiluokan investointeja, kuten GigaVaasa-alue, tuuli- ja merituulivoimaa sekä vety- ja kaasuinfraa, ja kaikki nämä ovat suuresti riippuvaisia eri liikennemuotojen sujuvuudesta. Suupohjan rata on hyvä esimerkki siitä, kuinka liikenneinfra kannattaa aina pitää kunnossa. Rata oli varmasti yksi tärkeä palanen Metsä Boardin taivekartonkitehtaan sijoittumispaikan valinnassa, sataman läheisyyden lisäksi. Radan tarpeellisuutta tuskin tarvitsee enää perustella.

Itärajan sulkeuduttua Suomi on logistisesti entistä enemmän saari ja kauppakamarialueemme on aiempaa vahvemmin portti länteen ja maailmalle. Nyt on aika siirtää ja vahvistaa koko Suomen logistista painopistettä ja tavaravirtoja länteen. Teollisuutemme on vihreän siirtymän etulinjassa ja tuotteillemme ja ratkaisuillemme on maailmalla kysyntää. Suomen teollisuuden toimipaikoista ja työpaikoista noin puolet sijaitsee rannikon kapealla vientivyöhykkeellä, ja viennin osuus alueen teollisuustuotannosta on huomattavan suuri, noin 75 prosenttia. Kauppakamarialueellamme teollisuuden liikevaihto sekä viennin liikevaihto per asukas ovat maan suurimpia. Tämän täytyy näkyä liikenneinfran investoinneissa. Infran kehittäminen alueellamme on koko Suomen etu.

Suomi on demokratian ja yhdenvertaisuuden edelläkävijä ja mallimaa, mutta tulisiko meidän panna teollisuudelle enemmän painoarvoa liikenneverkon investointeja suunniteltaessa?

Ei meillä asiat huonosti ole, mutta ne voisivat olla paljon paremmin!