Kirjoitus on julkaistu alunperin Vaasan yliopiston uutishuoneessa 16.1.2023
Pohjanmaan kauppakamarin kyselyssä selvisi, etteivät alueen yritykset riittävästi hyödynnä kansainvälisiä osaajia. Väestöllisten faktojen ja alueen kehittämisen näkökulmasta tämä on huolestuttavaa. Seutumme hukkaa osan mahdollisuuksistaan päästäessään koulutettuja osaajia muuttamaan muualle, kirjoittaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja, Vaasan yliopistosta tohtoriksi väitellyt Paula Erkkilä.
Viime vuoden lopussa selvitimme kauppakamarissa tulevien yksityisten investointien määrää 2020-luvun loppuun saakka, ja se vetää nöyräksi. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin investoidaan tämänhetkisen tiedon perusteella 12 miljardia euroa. Valtaosa investoinneista kohdistuu vihreään siirtymään; samalla kun teemme itsellemme hyvää, tarjoamme ratkaisuja muulle maailmalle. Olemme historiallisen isojen, positiivisten haasteiden äärellä.
Tässä tilanteessa meillä on samanaikaisesti käynnissä kehityskulku, jossa maakuntiemme työikäisen väestön määrä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana kymmenellä tuhannella henkilöllä. Ilman maahanmuuttoa luku olisi noin 7 000 henkilöä suurempi. Kehityskulku tulee jatkumaan, sillä kotimaiset kieliryhmät supistuvat koko maassa lähes puolella miljoonalla henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Supistumisen taustalla on väestön ikääntyminen ja voimakkaasti laskenut syntyvyys.
Vähenevän työikäisen väestön verotuloilla pitäisi huolehtia jatkuvasti vanhenevan Suomen hyvinvointipalveluista. Työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat uudenlaisia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Väestörakenteemme muuttuu nopeasti
Väestön ikääntyessä nykyisiltä työpaikoilta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle suuri määrä väkeä. Lisäksi pohjalaismaakuntiin syntyy investointien myötä tuhansia uusia työpaikkoja. Millä nämä täytetään? Kun Käytännössä jo nyt monessa kunnassa on täystyöllisyys – ja lopuissakin liikkumavaraa vain nimeksi.
Edelleen samanaikaisesti meillä on jo useita vuosia sitten käynnistynyt kehityskulku, jossa vieraskieliset pitävät väkilukumme kasvu-uralla. Myös tämä kehitys voimistuu, ja ennusteiden mukaan vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa vuoteen 2040 mennessä lähes puolella miljoonalla henkilöllä. Työelämässä se tarkoittaa, että maamme työikäisestä väestöstä joka viides on ulkomaalaistaustainen.
Kansainvälisiä osaajia ei hyödynnetä
Pohjanmaan kauppakamarialueen yrityksistä 79 prosenttia kertoi syksyllä 2022 osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi yrityksistä 70 prosenttia kertoi rekrytointitarpeen joko kasvavan tai kasvavan merkittävästi seuraavan 2–3 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi kauppakamarin osaajakyselystä.
Samaiseen kyselyyn vastanneista pohjalaisyrityksistä 59 prosenttia ei ole palkannut tai vuokrannut ulkomaalaistaustaista työvoimaa viimeisen viiden vuoden aikana. Yrityksistä 62 prosenttia kertoi, ettei ole harkinnut myöskään tulevaisuudessa ulkomaalaisten osaajien rekrytoimista tai vuokraamista. Väestöllisten faktojen ja alueen kehittämisen näkökulmasta tämä on huolestuttavaa ja täysin riittämätöntä. Se päivä, kun joka ikisen yrityksen on palkattava ulkomaalaistaustainen henkilö, on kulman takana. Mitä pidemmälle asiaa siirtää, sitä pidemmällä takamatkalla tulee olemaan kilpailijoihin verrattuna.
Kokemukset kuitenkin erinomaisia
Yritysten kokemukset ulkomaalaistaustaisista osaajista ovat kuitenkin äärimmäisen positiivisia. Peräti 76 prosentilla vastaajista kokemukset olivat positiivisia tai erittäin positiivisia, eikä kenelläkään vastaajista ollut negatiivisia kokemuksia.
Ja mikä parasta – osaajapotentiaalia on tarjolla: seutumme on onnistunut saamaan huomattavan määrän työikäistä väkeä maahanmuuton ansiosta koko 2010-luvun. Meillä on esimerkiksi satapäin korkeakouluista valmistuvia ja valmistuneita – innokkaita, osaavia ja motivoituneita nuoria tekemään töitä ja oppimaan myös kieltä työnteon sivutuotteena.
Näyttäisi siltä, että kynnys juuri sen ensimmäisen rekrytoinnin osalta on korkea. Sen koetaan vaativan niin suuret ponnistelut, että sitä helposti siirretään. Sitten, kun asiat on kertaalleen tehty, seuraavien palkkaaminen menee jo rutiinilla. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että seutumme hukkaa osan mahdollisuuksistaan päästäessään koulutettuja osaajia muuttamaan muualle.
Työnantajien tulisi ajatella tätä ikään kuin nahkan luomisena, jonka jälkeen työnantaja on kyvykkäämpi ja valmiimpi ottamaan tulevaisuuden vastaan. Hyviä kokemuksia ja vertaistukea on yrityksissä vaikka kuinka paljon, ja on hyvä muistaa, että joku on jo tehnyt ne isoimmat virheet. Lisäksi sparrausta, vinkkejä, neuvoja ja jopa rahallista tukea löytyy vaikkapa Talent Coastline -verkoston piiristä.
Korkeakouluopiskelijat tärkein resurssi
Eniten kannan huolta Suomeen tulleista korkeakouluopiskelijoista. He ovat täällä saamassa laadukkaan koulutuksen, ja he voisivat olla osaajia yrityksillemme ja veronmaksajia yhteiskunnalle moniksi vuosikymmeniksi. Näistä nuorista on pidettävä kiinni ja heille on tarjottava mahdollisuus jäädä Suomeen työskentelemään.
Tämä edellyttää sitä, että tutkinto-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus hakea pysyvää oleskelulupaa. Yhteiskunnassamme tarvitaan laajemminkin asennemuutosta. Ei saisi meille asiakkaillekaan olla mahdoton ajatus, että ravintolassa tai kaupassa palvelua ei aina saa omalla kielellä.
Kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Kannustinloukkuja on purettava, työmarkkinoiden joustoja lisättävä ja koulutusta uudistettava. Ongelmaa ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan ellei työperusteista maahanmuuttoa lisätä merkittävästi.
Onnistuakseen muutoksen pitää lähteä työelämästä ja työnantajista – meistä kaikista. Näytetään, että me jos ketkä hanskaamme tämänkin haasteen. Otetaan yhteinen visio tehdä Pohjanmaasta kansainvälisten osaajien mallialue!
