Sanaa työvoimapula hoetaan nyt ennenkuulumattomalla frekvenssillä. Eikä mikään ihme. EK:n suhdannebarometri sanoo rekrytoinnin vaikeutuneen kaikilla aloilla, ja kolmasosa EK:n jäsenyrityksistä kokee osaajapulan kasvun esteeksi. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa on lähes kymmenentuhannen koodarin vaje, ja se kasvaa jatkuvasti. Omalla alueellamme osaajapula on vielä muuta maata isompi. Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel kertoo, että alueemme yrityksistä 47 prosentilla toimintaa haittaa pula osaavasta työvoimasta.
Työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat uudenlaisia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Vähenevän työikäisen väestön verotuloilla pitäisi huolehtia jatkuvasti vanhenevan Suomen hyvinvointipalveluista. Suomen pitkän aikavälin väestönkehitys näyttää ankealta: 25-64-vuotiaiden määrä vähenee 50 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan muut ikäluokat kasvavat 265 000 henkilöllä. Viime vuonna syntyneiden määrä oli kaikkien aikojen matalin, ja joka kolmannessa kunnassa syntyi vain alle koululuokallinen lapsia.
Suomen on ryhdyttävä aktiivisesti houkuttelemaan osaavia työntekijöitä ulkomailta ja markkinoimaan Suomea houkuttelevana paikkana tulla töihin. Työperäinen maahanmuutto on välttämättömyys, jotta yrityksille riittää henkilöstöä ja hyvinvointivaltiomme rahoitus voidaan turvata. Hyvä esimerkki aktiivisesta taloudellisen maahanmuuton mallista löytyy Kanadasta. Kanada tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille niiltä sektoreilta, joilla on työvoimapulaa tai osaamisvajetta. Sama malli mahdollistaisi korkean osaamisen houkuttelemisen Suomeen.
Yleisesti ottaen ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvää lupabyrokratiaa tulisi pikaisesti karsia. Yritysten tulisi voida joustavasti palkata tarvitsemiaan työntekijöitä myös EU:n ulkopuolisista maista. Saatavuusharkinnasta kokonaan luopuminen avaisi mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan. Saatavuusharkinta jäykistää työmarkkinoita myös jo maassamme työskentelevien ulkomaalaisten osalta ja saattaa johtaa tilanteisiin, joissa jo pitkäänkin Suomessa työskennellyt henkilö voidaan käännyttää pois maasta.
Eniten kannan huolta Suomeen tulleista korkeakouluopiskelijoista. He ovat täällä saamassa laadukkaan koulutuksen, ja he voisivat olla osaajia yrityksillemme ja veronmaksajia yhteiskunnalle moneksi vuosikymmeneksi. Näistä nuorista on pidettävä kiinni ja heille on tarjottava mahdollisuus jäädä Suomeen työskentelemään. Tämä edellyttää sitä, että tutkinto-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus hakea pysyvää oleskelulupaa. Korkeakoulujen lukukausimaksujen myötä työskentelyyn Suomessa voidaan kannustaa esimerkiksi tarjoamalla korkeakouluopintojen lukukausimaksuille verovähennysoikeus, joka on käytettävissä valmistumisen jälkeen.
Yhteiskunnassamme tarvitaan laajemminkin asennemuutosta. Ei saisi olla mahdoton ajatus, että ravintolassa tai kaupassa palvelua ei aina saa omalla kielellä. Ikään kuin me täällä keskellä vienti-Suomea olisimme kansainvälisiä vain osan ajastamme.
Nyt on aika toimia. Kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Kannustinloukkuja on purettava, työmarkkinoiden joustoja lisättävä ja koulutusta uudistettava. Ongelmaa ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan ilman, että työperusteista maahanmuuttoa lisätään merkittävästi.
