Förväntningarna är laddade, visst fungerar nätet?

Toteutuessaan suomalaisen akkuarvoketjun logistiikkavirrat voisivat näyttää tältä.

Bara på några år uppskattas det att batteriindustrin för med sig tusentals nya arbetsplatser i landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Det förutsätter att trafiknätet i regionen är i skick. Vid sidan av att underhålla det gamla nätet borde man våga göra djärva investeringar även i infrastrukturen.

Kantatie 63 halkoo suomaisemaa Päivänevalla noin kymmenen kilometrin päässä Kaustisen kirkonkylältä. Ajonopeus kohoaa herkästi sataan kilometriin tunnissa ja sen ylikin. Se harmittaa Hannu Hautalaa.

Hautala on kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Keliberin toimitusjohtaja. Päivänevalle kaavaillaan litiumrikastamoa, joka on tärkeä linkki alueen litiumesiintymän hyödyntämisessä osana vahvistuvaa kotimaista akkuteollisuutta.

– Rikasterekan täytyy päästä ensinnäkin kohtuullista tietä kantatielle 63 ja sitten pystyä kääntymään kantatielle turvallisesti. Olemme vuosia pitäneet meteliä myös nykyisen toimistomme risteysalueen nopeusrajoituksen laskemisesta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ei ole oikein, että vielä täytyy tulla uusi onnettomuus, jotta liittymän turvallisuutta parannetaan.

Hautalan huoli kuvaa hyvin sitä, millaisia vaikutuksia viimeaikaisilla valtavilla akkuteollisuuden uutisilla on ruohonjuuritasolle. Käytännön toimia tarvitaan nopeasti, jotta suurista suunnitelmista saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

– On tärkeää, että suomalainen litium saadaan kuljetettua akkutehtaille sujuvasti, jottei tarvitse kuljettaa raaka-ainetta Australiasta asti, Hautala sanoo.

– Hyötyyn nähden nopeusrajoituksen muuttaminen tai risteysalueen väljentäminen esimerkiksi kiihtymiskaistan avulla on asia, jonka pitäisi hoitua helposti.

Yksittäisten teiden parantaminen on kuitenkin vain alkua, kun todella halutaan valjastaa kaikki Pohjanmaan maakunnissa viriävä vihreän teollisuuden potentiaali käyttöön.

– Ei riitä, että pidetään huolta ainoastaan vanhasta infrasta. Se on kuin panisi laastaria vuotavaan aorttaan, eli ongelmien juurisyytä ei poisteta, infrarahoituksen alhaista tasoa ei kasvateta eikä katsota riittävän rohkeasti eteenpäin, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Viennistä elinvoimaa

Vaasan akkuhankkeiden aikataulu on melko lailla linjassa Keliberin tavoitteiden kanssa. Johnson Mattheyn akkukatoditehtaan pitäisi olla toiminnassa vuonna 2024 tai viimeistään 2025. Norjalaisen FREYR Batteryn kaavaileman akkukennotehtaan tuotanto alkaisi niinikään vuonna 2025.

Jos logistiikassa on parantamisen varaa, siihen kannattaisi siis varautua jo nyt. Päivi Woodin mukaan ongelmaksi on koitumassa rahoitus.

Eduskunta hyväksyi heinäkuussa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka on voimassa vuoteen 2032. Suunnitelma ohjaa tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja liikennemuotojen kehitystä, mutta Wood näkee siinä puutteita.

– Etenkin vuoden 2023 jälkeen rahoitus heikkenee niin paljon, että investoinnit ovat vaarassa. Rahtiliikenne jää matkustajaliikenteen jalkoihin, vaikka puolet bruttokansantuotteestamme tulee viennistä.

Wood perää lisää kunnianhimoa kehittämisinvestointeihin ja jatkuvuutta päätöksentekoon.

– Nämä eivät voi olla yhden hallituskauden projekteja.

Työmatkaliikenne kuntoon

Hyvät yhteydet ovat myös kilpailukykyasia, muistuttaa Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.

– Suomella on varsin toimiva logistiikka verrattuna moneen muuhun paikkaan, joissa on ennen tehtaan perustamista rakennettava teitä ja satamia alusta asti. Kehittää voi kuitenkin aina, ja siinä kannattaisi katsoa kymmenen vuoden päähän ja pidemmällekin.

Avainasemassa on sen ymmärtäminen, että materiaalien lisäksi myös ihmisten on päästävä kulkemaan kätevästi ja ympäristöystävällisesti paikasta toiseen. Se koskee niin sähköistyvää maantieliikennettä kuin ympäristöystävällisiä laiva-, lento- ja junayhteyksiä.

– Kun tuotanto kasvaa, liikkumisen on oltava mahdollisimman nopeaa Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen seuduilla. Raideyhteys on tässä tärkeässä osassa, sanoo GigaVaasa-akkutehdashankkeen markkinoinnista ja myynnistä vastaava Marko Kuokkanen.

Väylä Pohjolaan

Ei riitä, että akkumateriaalit, valmiit tuotteet ja ihmiset pääsevät kulkemaan sutjakasti rannikolla ja Suomessa. Akkuteollisuuden investoinnit sitovat meidät Ruotsin kautta Norjaan sekä Johnson Mattheyn myötä myös Britanniaan.

– Nämä tehdashankkeet tekevät meistä osan Nordic Battery Beltiä -akkuklusteria, jonka visiona on tuottaa akkuja kestävästi yli valtiorajojen. Porin Harjavalta, Vaasa, Kokkola, Skellefteå Ruotsissa ja Mo i Rana Norjassa hyötyvät kaikki toimivista yhteyksistä, Marko Kuokkanen summaa.

Merenkurkussa juuri liikennöintinsä aloittanut uusi Aurora Botnia -laiva on Kuokkasen mukaan myös hieno osoitus seudun ponnisteluista kohti päästötöntä tulevaisuutta. Ympäristöystävällinen laiva voi kuljettaa myös akkumateriaaleja. Ihmisiä varten on hyvä olla vaihtoehtoja liikkumiseen.

– Neuvotteluita ja tehtaiden valmisteluita varten on oltava toimivat lentoyhteydet myös ulkomaille, useita lentoja päivässä. Niitä voi tarvita myös varaosien nopeaan toimittamiseen, sanoo Matti Hietanen.

Kaikkia asioita ei toki tarvitse hoitaa paikan päällä. Etäyhteydet toimivat, ja niitä on viime vuosina opeteltu käyttämään yhä tehokkaammin. Tarvetta onkin, koska harva ala on enää pelkästään kotimaisen osaamisen varassa.

Suomen valtti voisi olla reiluus

Akkumarkkinoille haluavat nyt kaikki, ja eurooppalaista tuotantoa arvostetaan. Suomi voi hyvinkin päätyä voittajien voittoon, mutta aikaa ei voi haaskata.

Kesällä julkistetun EU-komission ilmastolakipaketin mukaan kaikkien EU:n alueella rekisteröitävien uusien autojen tulisi olla päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Tämä aiheuttaa painetta sähköautomarkkinoille ja akkujen tuottajille.

Esimerkiksi nikkelin tarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 200 000 tonnista 1,2 miljoonaan tonniin. Eurooppalaisille sijoittajille ja kuluttajille on tärkeää, että tuotanto ei valu kokonaan Aasiaan, joten tilausta lähellä tehdyille akuille ja sähköautoille on.

Suomen kannalta uutiset ovat sekä hyviä että huonoja. Maaperässämme on runsaasti nikkeliä, kobolttia ja litiumia, ja lisäksi täällä on kaikki valmiudet taata akkuarvoketjun eettisyys ja ekologisuus.
Harmillista on, että moni muukin Euroopan maa havittelee suuria tehdasinvestointeja. Suomen on siis toimittava nopeasti ja osoitettava toimijoille, että olemme luotettava kumppani, jolla on luonnonvarojen lisäksi toimiva infra ja aito halu kestävään kehitykseen sekä osaavaa väkeä hoitamaan hommat jämptisti.

Kokonainen arvoketju

Vaasassa akkuteollisuuden investointien vuoksi on tehty töitä jo vuosikausia. Työn tulokset ovat nyt alkaneet toden teolla näkyä, kun uutiset Johnson Mattheyn ja FREYR Batteryn tehdasinvestoinneista ovat tulleet julki. Innostus säteilee myös muuhun teollisuuteen, elinkeinoelämään sekä koulutukseen ja tutkimukseen.

Yksi syy intoiluun on, että suomalaisia mineraaleja voidaan jalostaa Suomessa ja parhaimmillaan valmistaa myös sekä akut että autot kotimaisin voimin. Puhutaan akkuarvoketjusta, joka halutaan hallita alusta loppuun saakka ja samalla tehdä kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen Malmijalostuksen mukaan yhden täyssähköauton litiumakun valmistus vaatii noin 50 kilogrammaa nikkeliä, kahdeksan kiloa litiumia ja seitsemän kiloa kobolttia. Suomi voisi olla yhden tai kahden Euroopassa autoja valmistavan yhtiön tärkein katodimateriaalien toimittaja.

FREYR Batteryn operatiivinen johtaja Jan Arve Haugan totesi EnergyVaasan webinaarissa syyskuussa, että akkuteollisuuden kilpailuasetelma on muuttunut viime aikoina nopeasti.

– Vielä vuosi sitten kaikki kyselivät matalia tuotantokustannuksia, nyt halutaan kestävää tuotantoa. Tässä kilpailuetuja ovat koulutettu työvoima ja lyhyet välimatkat.

Kolme askelta voittoon

Miten siis vakuutamme maailman siitä, että Suomessa on reilun kaupan akkuteollisuutta? Ensimmäinen askel on alkutuotannon laadunvalvonta. Nykyisten kolmen kaivoksen rinnalla edistetään kuutta uutta kaivosprojektia, joista yksi perustuu Kaustisen litiumesiintymälle.

Johnson Mattheyn hahmotelma Vaasaan kaavaillun akkumateriaalitehtaan logistiikka- ja materiaalivirroista. Yksi tehtaan kantava teema on materiaalien hyödyntäminen loppuun saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi viime vuonna 450 miljoonan euron lisärahoituksen juuri akkuarvoketjun vastuullisuuden takaamiseen. Lähtökohtana on, että mineraalien alkuperä ja tuotanto-olosuhteet olisivat tiedossa eikä kaivostoiminta vahingoittaisi ympäristöä tai työntekijöitä.

Toinen laadun tae on koulutus ja TKI-toiminta. Pohjanmaan alueen vireä energiaklusteri ja kuusi korkeakoulua tuottavat jatkuvasti innovaatioita ja kannustaa etsimään entistä vastuullisempia tapoja myös vihreään siirtymään.

Kolmantena muistilistalla on elinkaariajattelu. Harjavallassa Fortum käyttää jo metallinjalostajien sivuvirtoja, ja Vaasassa Johnson Matthey on ottanut yhdeksi kantavaksi teemakseen materiaalien hyödyntämisen loppuun saakka. Toiveikkaasti ilmaistuna: vastuulliset toimijat vetävät toisiaan puoleensa.

En bro skulle vara en snabbväg till Europa

Det har länge talats om en Kvarkenbro men nu planeras den för första gången med stor internationell finansiering. En bidragande orsak är regionens rykte som en pionjär inom grön industri, säger Joakim Strand.

– Regionen växer kraftigt. Vi står i främsta ledet när det gäller att bekämpa klimatförändringen globalt.

Joakim Strand får prata om broprojektet i Kvarken så präglas talet av optimism och en tro på regionens möjligheter. En bro som förenar Vasa och Umeå skulle vara mycket mer än en snabb trafikled mellan Finland och Sverige. Det skulle göra oss till en del av Europa och till och med Asien på ett sätt som skulle omvälva inte bara kustens exportutsikter utan också godstrafiken i hela Finland.

– Då har vi en förbindelse via södra Sverige till Europa och via hamnarna i Nordnorge till hela världen. Då är vi inte längre en ö utan en fast del av Europa.

En bro över Bottniska viken har varit ett återkommande samtalsämne i Vasaregionen redan innan riksdagsledamot Strand var född. Kvarkenrådet visualiserade redan på 1970-talet om hur en fast förbindelse till Sverige skulle vara till fördel för grannländerna både kulturellt och ekonomiskt.

Hittills har broprojektet bara funnits på idéstadiet. Ända tills att tre olika utländska finansiärer meddelade sitt intresse. Aktörerna var från Storbritannien, Frankrike och Israel och hade erfarenhet av liknande projekt.

– De fäste sig vid de kalkyler som Esa Eranti och Antti Talvitie gjorde ifjol över olika alternativ att bygga en bro och kostnaderna för dem. Kalkylerna visade att byggkostnaderna inte var omöjliga.

Havsvind för nyttobruk

Nu finns det några hundratusen till förfogande för preliminära utredningar och med hjälp av det bedömer Kvarkenrådet de olika kalkylernas genomförbarhet.

Samtidigt pågår utredningen Nordic Battery Belt Logistics där man utreder material- och komponentflöden i batterivärdekedjan.

– Om och när bron förverkligas på 2030-talet så kommer den att stärka regionens logistiska position även som en del av batterivärdekedjan, konstaterar Joakim Strand som är ordförande för Kvarkenrådet.

Den österbottniska kusten ser speciellt attraktiv ut just på grund av sin gröna industri. Utländska aktörer har enligt Strand uttryckt sitt intresse bland annat för att ta i bruk havsvindkraften på samma gång som bron skulle byggas.

– Längs bron skulle man också transportera varor såsom mineraler och komponenter, och det finns visioner om ett upplevelsecentrum på en konstgjord ö mitt i Kvarken. Vi har inte heller för avsikt att nöja oss med två aktörer inom batteriindustrin utan vi arbetar hela tiden för att locka hit fler.

Strand tror att det just nu sker en historisk omvälvning i Vasaregionen som ytterligare skulle förstärkas av en snabb förbindelse till Sverige.

– Det här skulle bli ett gemensamt arbetsmarknadsområde, och även för högskolorna i regionen skulle det vara en vitamininjektion. Tack vare en fast förbindelse skulle daglig kontakt mellan länderna vara betydligt enklare än för närvarande.

 

Lähteinä käytetty myös seuraavia tiedotusvälineitä (2020 ja 2021): Yle, SvD, HS, Mustread.

TEXT: NADIA PAAVOLA
BILDER: DE INTERVJUADE, PIETARI VISANTI/VIS GRAPHICS, RIKSDAGEN, FREEPIK, JOHNSON MATTHEY
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Påverka och nätverka

- BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN