Mikael Hallbäckin kolumni Vaasa Insiderissa: Valitsemmeko näivettymisen vai kasvun suunnan?

Mikael Hallbäck Kuva: Juha Erkkilä

Kolumni on alunperin julkaistu Vaasa Insiderissa maanantaina 2.10.2023

Hallituksen ensi askeleet olivat hoipertelevia, eikä kohuilta säästytty. Elinkeinoelämä otti vahvasti kantaa hallituksen maahanmuuttovastaisuuteen. Ilman työperäisen maahanmuuton kasvua olemme näivettymisen tiellä. Suomi ja elinkeinoelämämme eivät pärjää ilman kansainvälisiä osaajia. Suomessa on paikoitellen valloillaan ahdistuneisuuden ja ennakkoluulojen ilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan, ja näitä pelkoja vastaan on toimittava yhtenä rintamana. Tarvitsemme sekä korkeakoulutettuja asiantuntijoita että ammattitaitoisia, tekeviä käsiä. Tämä on yksi tulevaisuuden suurista kilpailukykykysymyksistä ja ratkaisee maamme suunnan. MDI:n tuoreen väestöselvityksen mukaan maahanmuuton määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin. Myös elinkeinoelämän suunnalta on kuultu, että rekrytointiprosessit ulkomailta ovat nopeutuneet viime aikoina. Hallituksen maahantuloa ja maassa oleskelua vaikeuttavat linjaukset voivat vaarantaa tämän kehityksen. Kokevatko ihmiset enää itseään tervetulleiksi ja liittyykö Suomeen saapumiseen epävarmuustekijöitä tulevaisuutta ajatellen? Näitä asioita varmasti puntaroidaan jatkossa aina vain kovenevassa globaalissa osaajakilpailussa.

Länsirannikon ennenäkemätön investointiaalto ei tuo helpotusta työvoimapulaan. Teknologiateollisuus arvioi, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan 130 000 uutta osaajaa alalle. Näistä työpaikosta noin puolet syntyy yritysten kasvusta sekä investoinneista ja toinen puoli eläköitymisten kautta. Reilu puolet työvoimatarpeesta vaatii korkeakoulusta ja vajaa puolet ammatillista osaamista. Tämä vain teknologiateollisuuden alalla! Mikä onkaan työvoimatarve, kun mukaan lasketaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysala sekä kauppa ja palvelualat?

TE-palveluiden uudistus ja palveluiden siirtyminen kunnille asettaa myös omat haasteensa, etenkin kun uudistus osuu aikaan, jona yrityksillä on kova tarve osaavalle työvoimalle. Nyt on suuri vaara, että alue pirstaloituu useampaan työllisyysalueeseen. Elinkeinoelämä painottaa vahvasti, että koko Pohjanmaa sekä naapurimaakunnat ovat yrityksien työssäkäyntialueetta, ja työllisyyspalveluiden tarjoaminen yhden luukun kautta on varmistettava. Vähintään koko Pohjanmaan kattava työllisyysalue olisi alueen elinkeinoelämän ja yrityksien tarpeiden ja kehittymisen kannalta ehdottomasti paras ratkaisu. Pohjanmaan kauppakamarialueella noin puolet yrityksistä ilmaisee työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvuaan ja liiketoimintansa kehittämistä. Luvut ovat pysyneet korkeina jo pidemmän aikaa. Jopa yli kahdeksankymmentä prosenttia yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä, jotta työvoimapulaan saadaan helpotusta, kotimaisen tarjonnan ollessa heikkoa hyvän työllisyystilanteen takia. Jos työperäisen maahanmuuton palvelut sirpaloituvat useiden työllisyysalueiden hoidettavaksi Pohjanmaalla, on kyseenalaista, riittävätkö resurssit vaikuttavien yrityspalveluiden hoitamiseen.

Syntyvyys on edelleen laskussa ja kohtaanto-ongelmat tarvittavien tekijöiden ja työpaikkojen sijainnin suhteen eivät ole helpottaneet eivätkä ne edes yksin ratkaisisi osaajapulaa. Työperäinen maahanmuutto on Pohjanmaalle ja sen yritystoiminnalle keskeinen onnistumisen edellytys.

Påverka och nätverka

- BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN