Vastuullisuutta ostohuuman keskelle

Tulevana perjantaina on Black Friday. Suomessakin tämä hullujen tarjousten päivä on laajentunut niin verkkokaupassa kuin kivijalkaliikkeissä koko viikon mittaiseksi ostoskarnevaaliksi. Black Fridaystä on samalla tullut joulukaupan näyttävä käynnistäjä.

Tämän myötä marraskuun merkitys vähittäiskaupan liikevaihdossa on alkanut kasvaa. Voimakkaimmin se näkyy kodintekniikassa, jossa myös Black Friday -kampanjointi on ollut suurinta. Suuntaus lienee jatkossakin venyttää ostosvieteriä yhä etäämmäs joulusta. Tänä vuonna veronpalautukset ovat ensimmäistä kertaa tulleet pitkin syksyä, eivätkä ne entiseen tapaan ole vauhdittamassa joulukauppaa. Lisäksi kuluttajat odottavat enemmän kampanjointia, kun aiemmin on totuttu ostamaan sesonkialennusmyynneistä.

Uutena ilmiönä Suomessakin näkyi jo useiden kauppojen markkinoinnissa globaali shoppailuilmiö Sinkkujen päivä, Singles’ Day. Marraskuun 11:een ajoittuva ostospäivä on lähtöisin Kiinasta, ja tänä vuonna kulutusjuhla ylsi ennätyksellisiin lukuihin. Verkkokauppajätti Alibaba Group teki uuden myyntiennätyksen, kun tavaraa myytiin miljardin dollarin edestä ensimmäisen 68 sekunnin aikana. Koko päivän aikana digitaalisiin ostoskoreihin klikkailtiin 1,3 miljardia ostostapahtumaa 38,4 miljardin dollarin arvosta.

Ostohuumalla on kuitenkin synkkä kääntöpuolensa. Esimerkiksi viime vuonna joka neljäs Sinkkujen päivän ostoksia tehnyt sanoi palauttaneensa tai vaihtaneensa ostamansa tuotteen. Yli kolmesataa miljoonaa palautettua tai vaihdettua tuotetta tarkoittaa melkoista rasitusta ympäristölle jätteen ja päästöjen muodossa. Tälläkin hetkellä maalla, merellä ja ilmassa liikkuu miljardien eurojen arvosta tavaraa. Ympäristönäkökulma jää kuluttajilta palautusten yhteydessä usein unohduksiin. Osa kuluttajista jopa pitää palauttamista ympäristötekona: palautan tuotteen, koska en tarvitse sitä.

Vastuuttomaan kulutusjuhlaan on herätty teemapäivällä ”Älä osta mitään”, joka on ajoitettu samalle päivälle Black Fridayn kanssa. Yhden päivän täydellisen ostamatta jättämisen sijaan olisi parempi valita tarkemmin ja suosia kertakäyttökulttuurin sijaan kiertotaloutta ja kestävämpiä vaihtoehtoja ihan joka päivä. Suomalaiset kuluttajat tilaavat nykyään puolet verkko-ostoksistaan ulkomaalaisista verkkokaupoista. Vastuullisuutta olisi miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään ja suunnata ostonsa kotimaiseen verkkokauppaan ja kivijalkaan.

Kauppa on Suomen suurin toimiala työllisten määrällä mitattuna työllistäen lähes 300 000 henkilöä. Kauppa on suurin toimiala myös bruttokansantuotteella mitattuna muodostaen noin kymmenen prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Yhteiskunnan kannalta ei siis ole samantekevää, miten kaupalla menee, sillä kauppa luo varallisuutta, hyvinvointia ja menestystä Suomeen.

Kaupan alalla Suomessa on erittäin keskeinen rooli julkisten palveluiden rahoittajina. Kaupan ala maksaa eri toimialoista ylivoimaisesti eniten arvonlisäveroa, tilittää toiseksi eniten palkkojen ennakonpidätyksiä ja maksaa kolmanneksi eniten yhteisöveroa. Näillä verotuloilla annetaan lapsille koulutusta, hoidetaan vanhuksia ja sairaita, pidetään tiet kunnossa, rakennetaan jäähalleja, kirjastoja, jalkapallokenttiä ja paljon muuta. Ulkomaalainen verkkokauppa ei maksa näistä mitään. Valistuneella ja vastuullisella kuluttamisella jokainen meistä voi vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden hyvinvointiin.

Paula Erkkilä, johtaja, Pohjanmaan kauppakamari

PÅVERKA OCH NÄTVERKA - BLI MEDLEM I HANDELSKAMMAREN